13.6.2026 Muut blogi- kirjoitukset>>>

Ohjeita tanssilavabändeille sekä ajatuksia keikkaohjelmiston rakentamiseen

Suomalainen tanssilavakulttuuri on elänyt muutoksessa jo vuosia. Aiemmin tanssilavabändien ohjelmisto rakentui pääasiassa perinteisten lavatanssien ympärille: tangoa, humppaa, valssia ja foxtrotia. Nämä muodostavat edelleen suomalaisen tanssilavakulttuurin perustan ja ovat tärkeä osa jokaisen tanssiorkesterin ohjelmistoa. Tanssikansa on kuitenkin muuttunut. Aktiiviset tanssiharrastajat hallitsevat nykyään huomattavasti enemmän tanssilajeja kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Tanssikursseilla ja tanssiseuroissa ovat kasvattaneet suosiotaan erityisesti monet swing- ja rock'n'roll-pohjaiset tanssit kuten bugg, fusku, jive. Myös cha cha cha, rumba, bachata ja salsa -latinalaistanssit kiinnostavat yhä useampia tanssijoita. Monilla tanssilavoilla kaivataan nykyään ohjelmistoa, joka tarjoaa vaihtelua ja mahdollisuuden hyödyntää laajempaa tanssitaitoa. Tämä ei tarkoita sitä, että perinteisistä tansseista pitäisi luopua. Päinvastoin tango, foxtrot, valssi ja humppa ovat edelleen hyvä tanssi-iltojen runko. Monipuolisempi ohjelmisto tuo niiden rinnalle uusia mahdollisuuksia ja saattaa houkutella myös uusia tanssijoita mukaan tanssimaan bändin tahtiin. On myös hyvä muistaa, että lavatansseissa ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa tanssia. Samaan kappaleeseen voidaan usein tanssia useampaa eri tanssityyliä, ja perinteisellä foxtrot eli vaihtoaskel -tanssityylillä voi tanssia lähes kaikkia 4/4 -tahtilajin tanssityylejä, joten perinteinen tanssikansakin tulee huomioitua hyvin uusien tanssityylien osalta. Kokeneet tanssijat tunnistavat nopeasti, onko kappaleen rytmiikka ja tunnelma rakennettu kyseiselle tanssityylille vai ei.

Tanssittavuus on tärkeämpää kuin näyttävyys

Moni muusikko saattaa arvioida, kappaletta ensisijaisesti sen perusteella, kuinka hyvältä se kuulostaa ja mistä hän itse pitää. Tanssija puolestaan arvioi kappaletta sen perusteella, kuinka hyvältä siihen tuntuu tanssia. Tanssilavalla ei palkita vaikeinta sovitusta, nopeinta sooloa tai monimutkaisinta rytmistä ratkaisua. Tanssilavalla palkitaan bändi, jonka musiikki on monipuolista ja sitä on helppo, mukava ja innostava tanssia sekä se kuulostaa hyvältä ja tasapainoisen kuuloiselta tanssisalissa. Liian vaikeat sovitukset eivät useinkaan palvele tanssijoita. Pitkät rytmikatkot, odottamattomat tahtilajimuutokset, jatkuvat tempojen vaihtelut tai muut yllätykset voivat tehdä tanssimisesta hankalaa. Tanssijan ei pitäisi joutua arvailemaan, mitä musiikissa tapahtuu seuraavaksi. Hyvä tanssibändi rakentuu osaavan vahvan rytmisektion ympärille. Rumpujen, basson ja komppisoittimien tehtävä on luoda vakaa pohja, jonka päällä tanssija voi liikkua turvallisesti ja ennakoitavasti. Tanssijoille tärkeätä on selkeä rytmi, vakaa tempo ja tunnistettava tanssityylin tunnelma. Monille on myös tärkeää kuulla laulaja, joten laulu on hyvä kuulua ja sanoista on hyvä saada selvää, mutta ei laulu eikä muut soittimet saa jyrätä tanssin rytmipuolta. Eikä väheksyä kannata ollenkaan ammattitaitoisia kosketinsoittajia, kitaristeja ja hanuristeja, sillä joillekin heistä aina lankeaa säestys ja soolot, he ovat ehkäpä tärkein ja vankka tuki laulajalle, jotta laulajan on helppo pysyä ns. vireessä, ja yleisökin nauttii varmasti selkeistä ja maukkaista tyyliin sopivista sooloista. Vaikka tanssijoille rytmi on tärkeää, niin laulajalle taas säestys on todella tärkeää, joten tasapainoinen kokonaisuus on tärkeää, joka välittyy tanssijoille miellyttävänä tanssikokemuksena.

Miksi rytmien tunnistaminen on tärkeää?

Yksi ongelmista tanssilavoilla ei ole se, etteikö bändi osaisi soittaa hyvin. Yksi ongelma saattaa olla siinä, että tanssityylin ominaispiirteitä ei ole tunnistettu riittävän tarkasti. Kokeneet tanssijat kuulevat ja tuntevat tämän tanssiessaan välittömästi. Tanssija saattaa todeta: "Hyvä bändi kuunnella, mutta sen mukana on vaikea tanssia. "Siksi jokaisen tanssibändin kannattaakin tutustua eri tanssityylien rytmiikkaan, tyypillisiin sovituksiin ja tunnusomaisiin piirteisiin. Tämä on tanssilavalla merkittävä huomio, sillä tanssijat eivät tule ensisijaisesti konserttiin kuuntelemaan musiikkia. He tulevat tanssimaan. Poikkeuksena on, jos bändi pääsee sille asteelle, että lavan edusta on täynnä faneja, fanit eivät välttämättä tanssi ollenkaan, he tulevat kuuntelemaan fanittamaansa esiintyjää. Mutta tanssijat silti saattavat tulla samoihin tansseihin tanssimaan, kakkosbändi saattaa olla tällöin tanssijoille sopivampi bändi Mallikappaleiden kuuntelu, tanssivideoiden katsominen sekä tanssijoiden havainnointi ovat usein tehokkaita opettajia soittotaidon ylläpitämisen lisäksi.

Tempo ratkaisee enemmän kuin moni uskoo

Yksi tanssimusiikin tärkeimmistä ominaisuuksista on jokaisen eri tanssityylin oikea tempoalue, jolla tanssityylin kappaleet ovat parhaimmillaan tanssijoille. Vaikka kappale olisi muuten hyvin soitettu, tanssityylille liian nopea tai liian laahaava hidas tempo voi tehdä tanssimisesta epämiellyttävää. Myös tempojen huomaamaton kiihtyminen tai hidastuminen kesken kappaleen vaikeuttaa myös tanssimista. Hyvän tanssiorkesterin tunnistaa siis myös siitä, että tempo pysyy mahdollisimman vakaana koko kappaleen ajan. Tanssijat voivat luottaa musiikkiin ja keskittyä tanssimiseen.

Äänentoiston merkitys

Tanssilava ei ole rockfestivaali. Liian suuri äänenvoimakkuus saattaa olla yksi yleisimmistä palautteen aiheista tanssitapahtumissa. Tanssijat haluavat kuulla rytmin selkeästi, keskustella tauoilla ja jaksaa viettää lavalla koko illan. Hyvä tanssisaliääni on selkeä, tasapainoinen ja miellyttävä. Erityisen tärkeää on, että myös rytmisektio kuuluu riittävän selvästi koko tanssilattialle. Kokeneet hyvän tanssitaidon omaavat tanssijat seuraavat käytännössä laulajan lisäksi rumpuja ja bassoa eli rytmiikkaa. Kokonaisuus ja tasapaino äänentoistossa on tärkeää ja hyvät äänentoistolaitteet auttavat siihen. Usein tärkeässä roolissa on ulkopuolinen miksaaja, joka voi miksata bändiä tanssilattian puolelta. Äänen tavoitteena ei ole olla mahdollisimman voimakas, vaan mahdollisimman tasapainoinen ja tanssittava. Hyvä huomioida myös sellainen seikka että, kun laulaja tai joku muusikoista puhuu lavalla, on hyvä, että puheesta saa selvää koko tanssisalissa eikä vain esim. lavan edessä

Tanssilattia kertoo totuuden

Parhaita mittareita onnistumiselle eivät välttämättä ole aplodit tai muiden muusikoiden mielipiteet, vaan tanssilattian tapahtumat ja illan lipunmyyntimäärät. Jos tanssilattia pysyy täynnä, ihmiset viihtyvät ja palaavat seuraavillekin keikoille. Bändi kuulostaa hyvältä ja ohjelmisto toimii hyvin. Vaikka bändi olisikin toimiva ja laajalla ohjelmistolla varustettu, ei se takaa vielä, että bändin tansseihin silti tullaan tanssimaan varsinkin, jos bändi on melko uusi tuttavuus markkinoilla. Vaan bändin pitää lunastaa tänä päivänä paikkansa tanssikansan sydämissä, mutta se ei ainakaan silloin onnistu, jos bändi ei ole ajan tasalla mitä kannattaisi tehdä asioiden kehittämiseksi. On hyvä huomioida myös, että on paljon tanssiryhmiä, jotka sopivat menevänsä samoihin paikkoihin kuin moni muukin tanssija eli heille muodostuu useampi vakio bändi, joita he seuraavat, ovat siis vähän niin kuin faneja näille bändeille ja heidän ohjelmistonsa vetää tanssiporukoita puoleensa. Uuden bändin siis pitää lunastaa paikkansa, jotta tämänkin tanssikansan saa seuraamaan omaa bändiään. On hyvä kuitenkin tiedostaa, että aina ei voi ihan jokaista tanssijaa miellyttää. Jos suuri osa tanssijoista jää seinustoille odottamaan seuraavaa kappaletta tai jo tanssilattialle lähteneet poistuvat tanssilattialta kesken kappaleen, kannattaa pohtia, onko ongelma tempossa, rytmissä, sovituksessa, kappalevalinnassa tai äänentoistossa. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki tanssijat eivät halua tanssia kaikkia tansseja. Joku haluaa pitää tauon, toinen tanssii vähemmän ja odottaa omaa suosikki tanssilajiaan. Yksittäinen tyhjempi tanssi ei vielä kerro koko totuutta, esim. harvemmin soitettavia ja joidenkin tanssijoiden toiveena toteutettavia tanssilajeja, kuten masurkka ja ehkä soittosetin viimeisenä parina soitettava polkka -pari ennen taukoa saattavat hyvinkin olla sellaisia, että tanssilattialla ei ole ihan niin paljon tanssijoita, kuin esimerkiksi valssin, foxtrotin, tangon tai bugg aikana. Hyvä tanssibändi tunnistaa oikean tanssityylin, soittaa sen oikealla tempolla, pitää rytmin vakaana ja huolehtii siitä, että ääni on miellyttävä kuunnella koko illan ajan. Lisäksi tanssibändi huomioi yleisönsä, tauoilla menee yleisön sekaan esim. juttelemaan tai tanssimaan. Nämä ominaisuudet erottavat aidon ja hyvän tanssiorkesterin tavallisesta keikkabändistä, joka on tullut vain hoitamaan keikan. Tanssibändi toimii palveluammatissa ja heidän tahtiin tanssijat tulevat tanssimaan ja tärkeää tiedostaa, että tanssijat maksavat bändin palkan. Jos palvelu ei toimi, tanssijat voivat äänestää jatkossa jaloillaan ja olla tulematta tansseihin tai menevät mieluummin muualle.

Miten ohjelmisto kannattaa rakentaa?

Kannattaa rakentaa ohjelmisto monipuoliseksi, koska se palvelee laajempaa tanssijajoukkoa Vanhempi tanssikansa saattaa olla enemmän perinteisempien tanssien kannattajia, mutta käytännössä lähes kaikkia uudempia 4/4 -tahtilajin tanssityylejä onnistuu tanssimaan perinteisen foxtrot -vaihtoaskeleen tahtiin. On hyvä, että tanssit monipuolistuvat, näin se palvelee paremmin myös uutta sukupolvea ja tanssikursseilla käyneitä tanssiharrastajia. Tanssilavakulttuurin on oltava muutoksessa mukana selviytyäkseen, joten bändienkin on varauduttava monipuolisempaan keikkaohjelmistoon. Lavoille onkin muodostunut tapa. jossa ns. kädenalitanssijat tanssivat paikoillaan monia uusia tanssityylejä tanssilattian keskialueella ja perinteisempi tanssikansa pyöriin tanssilattiaa vastapäivään, tällä järjestelyllä yhteentörmäyksiltä vältytään, näin vanhempi perinteisempien tanssien ja uudemman monipuolisempia tansseja harrastavien yhteiselo toimii sujuvasti lavoilla. Yhden tanssisetin pituus on yleensä noin 45 minuuttia. Käytännössä kannattaa rakentaa 6–7 settiä, jolloin saat ohjelmistoosi riittävästi vaihtelua ja ohjelmistosi riittää pidemmäksikin tanssi-illaksi. Ei aina tarvitse soittaa samoja kappaleita samassa järjestyksessä. Harvinaisempia tanssilajeja voi esittää tarvittaessa toiveiden mukaan. Mitä tunnetumpi artisti olet, sitä enemmän voit rakentaa ohjelmistosi omilla ehdoillasi. Silti tanssijoiden tarpeiden huomioiminen kannattaa lähes aina. Opettele ymmärtämään tanssijoita. Yksi parhaista tavoista oppia on käydä seuraamassa suosittujen artistien tanssilavakeikkoja. Vielä parempi vaihtoehto on opetella itse lavatansseja. Kun ymmärtää tanssijoiden näkökulmaa, on helpompi rakentaa toimiva keikkaohjelmisto. Nuotit ja materiaalit kuntoon. Jokaisesta kappaleesta kannattaa olla olemassa oikeassa sävellajissa olevat nuotit. Vaikka ohjelmiston osaisi ulkoa, nuotit helpottavat huomattavasti tilanteita, joissa bändin kokoonpano muuttuu tai tarvitaan tuuraajia. Nykyään monet käyttävät tablettia perinteisten nuottikansioiden sijaan. Hyvin järjestetty digitaalinen nuottikirjasto helpottaa työskentelyä merkittävästi. Onkin melko tärkeää, että bändissä on vähintään yksi henkilö, joka osaa tehdä nuotteja bändille. Alta löydät tanssilavoille soveltuvia tanssityylejä, joihin bändien on hyvä tutustua ja näiden pohjalta rakentaa keikkaohjelmistonsa palvellakseen mahdollisimman hyvin tanssikansaa. Tanssilavoilla soitetaan kaksi saman tanssityylin kappaletta pareittain. Ideoita monipuolisen ohjelmiston rakentamiseen: - hiukan perinteisiä ja tuttuja tanssikappaleita tutun perinteisin sovituksin - hiukan perinteisiä ja tuttuja tanssikappaleita uusin sovituksin - hiukan uudempaa ”lista/hitti” -tanssimusiikkia - hiukan omaa levytystuotantoa o kun levytät omaa musiikkia, kannattaa levyttää tanssilavoille soveltuvaa musiikkia, jotta voit hyödyntää niitä omilla keikoillasi - monia tuttuja kappaleita voi sovittaa uudelleen vaikkapa toiseen tanssityyliin sopivaksi o esim. Jarkko Lehti levytti aikoinaan slowfox kappaleen “Se jääköön huomiseen” ja Dimitri Keiskin ja Eno käsittelyssä keikalla se on muuttunut cha cha chaksi. Perinteiset tanssilajit: Tango o Suomalainen tango on tanssilavojen kuningaslaji o tunnetta, draamaa, selkeitä aksentteja o esim. kappaleita: Sä kuulut päivään jokaiseen -Eino Grön, Rakastan rakastan rakastan - Marita Taavitsainen, Kesän tango -Taisto Tammi, Vie meidät rakkauteen -Lea Laven, Haavetango -Kari Tapio, Erottamattomat -Esko Rahkonen, Satumaa -Reijo Taipale o Argentiinalainen tango on hiukan tulisempi tyyliltään, joka voisi piristää myös illan ohjelmistoa. Tässä yksi esim. Kuoleman on paikka - Antti Railio & Heerman-Sandås-Rantala Humppa o Perinteisen humppatanssin rinnalle on tullut ns. ”kävelyhumppa” o esim. kappaleita: Karjalan Marjaana -Tulipunaruusut, Sheila -Solistiyhtye Suomi, Verushka - Hanne, Jos oisin sulttaani -Raimo Piipponen, Souvari humppa - Lasse Hoikka & Souvarit, Pyhäjärvi - Eija Sinikka Valssi 3/4 -tahtilaji o Tanssija odottaa pyörivää/keinuvaa liikettä, selkeää ykkösiskua o Virhe: kaikki iskut yhtä voimakkaita o valssiin saa keveyttä ja pehmeyttä, kun rumpali soittaa sudeilla o esim. kappaleita: Kauneimpain rakkaimpain -Tomi Markkola, Ylläsvalssi -Lasse Hoikka, Poskivalssi -Olavi Virta, Haaveilua -Erkki Junnkkarinen, Sinua sinua ainoastaan -Matti ja Teppo Foxtrot o Foxtrot on suomalaisen lavatanssin yleisin tanssi. Se toimii lähes kaikenlaisella tasaisella 4/4-rytmisellä musiikilla, käy myös suureen osaan swing -tansseja, kuten bugg ja Jive. Biisivalikoimaa ohjelmistoon on olemassa valtavasti o Foxtrotiksi tanssitaan siis monenlaisia kappaleita kuten: o esim. perinteisempia foxtrot -kappaleita: Kaikki kukat poimin - Dimitri Keiski & ENO, Nauran ja rakastan -Arja Koriseva, Rakkautes sun -Tarja Lunnas, Kulkurin kengät -Reijo Taipale, Koivu ja sydän -Taneli Mäkelä o esim. iskelmällisiä beat -kappaleita: Anna jatkua yön -Finlanders, Tule lähemmäksi -Timo Tervo, Tähdet tähdet -Rauli Badding Somerjoki, Sitä saa mitä tilaa -Yölintu, Sinut haluaisin - Jamppa Tuominen o esim. nopeampia iskelmällisiä -kappaleita: Se on salaisuus -Rainer Friman, Tummukaa varjot vain -Taikakuu, Aito tunne -Matti ja Teppo, Kun kellohame heilahtaa - Katri-Helena, Odota en -Ann Christine o esim. iskelmällisiä suffle -kappaleita: Vain vähän aikaa -Charlies, Kultakruunu -Tarja Lunnas, Kuin Havajilla -Lasse Hoikka ja Souvarit, Hei Buonanotte -Paula Koivuniemi Hidas valssi 3/4 -tahtilaji o Hidas valssi on yksi suosituimmista paritansseista aktiiviharrastajien keskuudessa o Tanssija odottaa leijuvaa tunnetta, pehmeää soljuvaa liikettä, pitkät fraasit o Virheet: liian voimakas rumpukomppi, liian nopea tempo o hitaaseen valssiin saa keveyttä ja pehmeyttä, kun rumpali soittaa sudeilla o esim. kappaleita: Sieluni soitto -Saija Tuupanen, Valkoakaasiat - Pekkaniskan Pojat, Lähtöhetki -Tomi Markkola, Pois lähtee maailmain -Kari Tapio, Viimeinen valssi -Finlanders, Nuotiotunnelma -Pasi Kaunisto Slow fox o Slow Fox -kappaleissa kiire on suurin vihollinen. Tanssijat tarvitsevat aikaa liikkeiden venyttämiseen ja musiikin tulkintaan, tilaa liikkua o Hitaat ja tunnelmalliset 4/4-iskelmäballadit, joista monesta saa myös hyvän rumban sovittamalla o esim. kappaleita: Valoa ikkunassa -Laila Kinnunen, Koskaan rakkaus kuole ei -Merja Rantamäki, Daniela -Finlanders, Kerran ainoastaan -Juhamatti, Yksinäinen merimies -Topi Sorsakoski & Agents, Silmät niinkuin mantelit -Tulipunaruusut o Trioli 12/8- ja 6/8-iskelmäballadit, luokitellaan myös slow fox -kategoriaan o esim. kappaleita: Sydämet lyövät samaan tahtiin -Saija Tuupanen, Valot -Raulu Badding Somerjoki, Sinua varten -Merja Rantamäki, Omasi olla tahtoisin -Jamppa Tuominen, Kielletyt tunteet -Kake Randelin, Se päivä tulee kerran -Tarja Lunnas, Kahden - Tanssiorkesteri Syke, Kerro kuiskaten tunteesi -T.T. Purontaka lisäksi ohjelmistoon kannattaa sisällyttää kappaleita swing- ja rock'n'roll-perheeseen kuuluvia tanssilajeja kuten: Fusku o suomen suosituin kädenalitanssi, joka sopii käytännössä kaikkiin swing- ja rock'n'roll - tansseihin Bugg o Ruotsista lähtöisin oleva monipuolinen tanssi, joka sopii valtavaan määrään musiikkia o voidaan tanssia myyös perinteisellä foxtrot -tanssityylilla o esim. kappaleita: Idän pikajuna -Matti ja Teppo, Liian pitkä matka kotiin -Saija Tuupanen, Ansa oot -Charlies, Tanssin päivät, tanssin yöt -Anneli Mattila, Linda Linda -Frederik, Sata kesää, tuhat yötä -Paula Koivuniemi, Niin se käy -Lea Laven Jive o energinen ja swingaava tanssi o esim. kappaleita: Hit The Road Jack -Ray Charles, Mean Woman Blues -Elvis Presley Rock'n'Roll o nopea ja energinen tanssi o esim. kappaleita: Johnny Be Goode -Chuck Berry, Ja rokki soi -Rauli Badding Somerjoki Boogie Woogie o Rock'n'Rollin ja swingin välimuoto o yksi tunnusomainen tälle tyyylille on voimakas pianon basso puolen kulkeva rytminen soitanta tässä yksi esimerkki: Boogie Woogie piano Twist o 1960-luvun tanssi-ilmiö o esim. kappaleita: Let's Twist Again -Chubby Checker, Se jokin sinulla on -Badding Rockers, Tanssikursseja löytyy todella paljon YouTubesta, joista saa paljon apuja, millaista musiikkia ja millä tempolla näihin eri tanssi tyyleihin soitetaan/tanssitaan. Ja toki aina voi opetella itsekin tanssimaan näitä tanssityylejä. YouTube on hyvä paikka tutustua eri tanssityyleihin ja näihin soveltuviin kappaleisiin. Tässä muutama esimerkki YouTube -kanava tanssiopetukseen: - Anssi Kirkonpelto, laaja kirjo lavatansseihin sopivaa oppimateriaalia - Tanssinopettajat Jarno ja Aini, laaja kirjo lavatansseihin sopivaa oppimateriaalia - Bachata Dance Academy, lähinnä bachata ja salsa -tanssityylien kanava Monet tanssijat pystyvät tanssimaan samaan kappaleeseen useita eri tansseja. Esimerkiksi hyvä swing- kappale voi palvella samanaikaisesti: Fuskua, Buggia, Jiveä, Lindy Hopia, Rock’n’rollia. Juuri tästä syystä swing-osasto tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tuoda vaihtelua iltaan. Lattaripohjaisia tanssilajeja: Cha Cha Cha o terävä ja rytmikäs o esim. kappaleita: Keinu kanssani -Charlies, Ikivanha leikki -Paula Koivuniemi, Ystävänpäivä -Tuure Kilpeläinen ja Kaihon karavaani, Marleena -Finlanders, Et Mua Saa - Dimitri Keiski & PNP Rumba / bolero o rauhallinen ja romanttinen o moni hidas ja tunnelmallinen 4/4-iskelmäballadi slow fox voidaan sovittaa myös rumbaksi o esim. kappaleita: Sieluni kaunis Maria -Finlanders, Sydämesi tyhjä huone -Saija Tuupanen, Idän ja lännen tiet -Jorma Kääriäinen, Bachata o tällä hetkellä yksi maailman suosituimmista paritansseista o melko uusi tulokas suomalaisilla tanssilavoilla o bachatasta on tehty toistaiseksi melko vähän suomenkielistä levytettyä musiikkia, mutta taitavat sovittajat taikovat sopivista kappaleista bachataakin o esim. kappaleita: Liian ihana -Vili Mustalampi, Miltä se tuntuu -Vili Mustalampi, Tulimaa - Vili Mustalampi Salsa o energinen ja vauhdikas o melko uusi tulokas suomalaisilla tanssilavoilla o salsasta on tehty toistaiseksi melko vähän suomenkielistä levytettyä musiikkia, mutta taitavat sovittajat taikovat sopivista kappaleista salsaakin o esim. kappaleita: Keho puhuu salsaa -Antti Ahopelto, Salsa Costa del Sol - Teemu Harjukari, Rakovalkealla -Salsamania, Ekana mun työlistalla -Vili Mustalampi o Malliksi muutama malli esim. salsasta maailmalta: Vivir Mi Vida - Marc Anthony, La Vida Es Un Carnaval -Celia Cruz Samba o Brasilialainen ja joustava o tätä harvemmin nykyään enää kuulee soitetavan suomalaisilla tanssilavoilla o Tico Tico -Jari Kujala, Amor, Amor, Amor -Olavi Virta, El cumbanchero -Jani Uhlenius, Moliendo Café -Meiju Suvas, Brasilialainen ukulele -Taito Vainio, En vastaa jos soitat -Anne Mattila Kansantanssipohjaiset perinnetanssit jenkka o kyllä lavatansseissa ainakin yksi jenkka -pari on hyvä soittaa automaattisesti illan aikana o esim. kappaleita: Minne tuuli kuljettaa -Katri Helena, Lapin jenkka -Lasse Hoikka & Souvarit, Tili tuli, tili meni -Eino Valtanen, Letkis -Katri Helena, Abu-Hassanin vaimot - Solistiyhtye Suomi, Heilini sinisistä silmistä -Henry Theel polkka o tanssilavalla voisi olla hyvä soittaa vähintään yksi polkka -pari illan aikana. Ja hyvä aika sille on esim. toisen tai kolmannen setin viimeisenä parina ennen taukoa o usein soitetaan instrumentaalina o esim. kappaleita: Heikin polkka -Ikaalisten Harmonikkamiehet, Karjalan poikia -Esko Könönen, Säkkijärven polkka -PNP-orkesteri, Väärä vitonen -Veikko Lavi masurkka 3/4 -tahtilaji o jolla on oma tunnistettava keinuntansa o usein soitetaan instrumentaalina o kannattaa varautua vähintään yhdellä parilla mahdollisen masurkka -toiveen varalle o esim. kappaleita: Kulkurin masurkka -Taito Vainio, Kouvolan masurkka -Esko Könönen, Kovelahden Masurkka -Pekka Niskan pojat, Maalaismasurkka -Souvarit Muitakin tanssityylejä toki on maailmalla paljon, mutta ne eivät välttämättä sovi suomalaisiin lavatansseihin tai eivät ole ainakaan kovin suosittuja Suomessa, eivätkä toistaiseksi näin ollen ole saavuttaneet suomalaisia tanssilavoja. Tässä kuitenkin muutamia lisämainintoja, joita joillakin tanssikursseilla opetetaan, joista saattaa tulevaisuudessa tulla tanssilavojen suosikkitansseja: lattaripohjainen Cumbia, swing -pohjaiset West Coast Swing sekä swing-tanssien klassikko Lindy Hop. Ja joissakin paikoissa on yleisö toivonut, jopa ruotsalaista kolmijakoista Hamboa Muut blogi- kirjoitukset>>>